Viime postauksessa pohdin paluuta arkeen, joka nyt kuitenkin antaa vielä odottaa itseään. Ja mikäs olisikaan parempi tapa viettää ylimääräistä aikaa kuin kahlata läpi Netflixin tarjontaa. Ajattelin vaihtelun vuoksi katsoa dokumentin ja valitsin vaateteollisuuden ongelmista kertovan The True Costin.
Netflixin kuvaus dokumentista johtaa osittain mielstäni harhaan: Dokumentissa tutkitaan kuluttajien asettamien paineiden saada halpoja muotituotteita ja hikipajojen työntekijöiden huonojen olosuhteiden välistä yhteyttä. Kuitenkin dokumentissakin painotetaan sitä, että vastuu on enemmän muotialan yritysten ja koko bisneksen, kuin yksittäisen kuluttajan. Vaikka ongelma onkin enemmän koko bisneksessä on myös kuluttajien käyttäytymisellä vaikutusta. Ostamme uusia vaatteita ja heitämme vanhat surutta kiertoon sen enempää ajattelematta seurauksia.
Olen viimeaikoina ostanut suurimman osan vaatteistani facebookin kirppisryhmistä, mutta toisaalta koen samalla tukevani toisten päätöntä shoppailua hutiostoksineen. Aion kuitenkin toistaiseksi lopettaa shoppailun halpaketjuissa (pl. alusvaatteet) ja jatkaa vaatteideni ostamista mahdollisuuksien mukaan käytettynä. Dokumentin innoittamana aionkin osallistua vuosi ilman uusia vaatteita -haasteeseen. Vaikka vaatteiden ostelu on muutenkin ollut vähäistä, myös lompakko kiittää tästä haasteesta.
Oletteko nähneet True Costin? Millaisia ajatuksia dokumentti ja fastfashion teissä herättää?