Ihan mielenkiintoisia näkökulmia sai tähän ekopaastoon tuolla vähän toisenlaisessa ympäristössä.
Energian kulutuksen vähentäminen: Hoidettu säännöllisillä sähkökatkoksilla (näin talvella keskimäärin 16 tuntia vuorokaudessa). Taloista n 99%:ssa ei ole lämmitystä. Ruoanvalmistus kaasulla, riisi yritetään muistaa keittää keittimessä ja puhelimet ladata silloin kun on sähköä. Katuvaloja on vain suurimmilla teillä kaupungeissa. Pimeällä katkosten aikaan kynttilät ja joillain aurinkopaneeleilla tai generaattoreilla toimivat lamput. Vaelluksella erään vessan seinässä ollut ”SOLAR LIGHT”- kyltti tarkoitti sitä, että aukaise ikkuna, kun aurinko paistaa.
Lihan syönti: Minun arjessani syksyllä keskimäärin kaksi kertaa viikossa, kerran momoja (lihalla täytettyjä taikinanyyttejä, hyviä) ja lauantai-iltana dalbhatin (riisi ja linssikeitto) kanssa vuohen-, kanan- tai häränlihaa. Arvioisin että 30% asukkaista on kasvissyöjiä. Juhlakautena lehdistä löytyy artikkeleita, joissa varoitetaan ylenmääräisen lihansyönnin terveydellisistä haittavaikutuksista. Ylenmääräisellä tarkoitetaan esimerkiksi sitä, kun neljänä peräkkäisenä päivänä syödään lihaa.
Veden (kuuman) käyttö: Iltapäivisin katolla olevan mustan tankin vesi on ehtinyt vähän lämmetä. Turistialueelta löytyy lämpimiä suihkuja. Keitettävä se siis kuuma vesi on, mitä haluat käyttää. Harva niin tekee. Pyykkien pesuun (se kun tehdään käsin) käytetään suhteellisen paljon vettä, sitä on tosin ehkä vaikein vähentää. Maassa on maailman toiseksi suurimmat makean veden varannot mutta ehkä toiseksi huonoimmat järjestelyt siihen että se saataisiin puhtaana vuorilta alas. Vesikatkokset vähentää luonnollisesti käyttöä.
Liikenteen päästöt: Ehkä 2% :lla on auto (ja kuski), 50%:lla moottoripyörä tai skootteri, kaupungissa suurin osa käyttää jalkoja, tuktukia tai bussia. Bussit ja tuktukit täytetään kohtuullisen tilatehokkaasti ja kertamatkan hinta on yleensä 0,1-0,4€. Opiskelijakortilla 15nrs eli 10snt.
Kulutus: Kerran tai kaksi vuodessa uusi vaatekerta. Pääasiassa Kiinasta tai Intiasta tuotuja Angry Birds- tai Louis Viutton- merkattuja vaatteita. Kulutusta rajoittaa luonnollisesti matalat palkat ja korkea työttömyys.
Jätteenhuolto/kierrätys: Kaupungilla heitetään kaduille, aamuöisin ne kerätään sitten kasoihin ja poltetaan (yläkuva). Ihan tehokas tapa, muovijätteen määrä siinä poltettavassa jätteessä on vaan kasvavan iso. Tuoksut ja saasteet on siis kohtuullisen vahvoja. Maassa on ehkä muutama yritys, joka hyödyntää muovijätettä. Joet on otettu myös hyötykäyttöön (ks.kuva alla). Kompostit toimii ymmärtääkseni kohtuulliset laajalti. Vessajätteen käsittely kehittyy jatkuvasti.
Kyllähän siitä aina jostain voisi vähentää, mutta niin, lähtökohdat on vähän erit. Viimeiseseen kohtaan liittyen olen huomannut hauskan paluushokkioireen. Joensuun kiiltävääkin kiiltävämmillä kaduilla en voi nykyää ohittaa roskaa sitä poimimatta. Ehkä sitä rakentaa hallinnan tunnnetta täällä kun erityisesti Kathmandun alueella se roskien määrä on niin käsiin räjähtänyt.
-Juudit