Hesari vinkkasi Valokuvataiteen museoon avautuvasta Tuija Lindströmin näyttelystä, kiinnostuneena linkkasin museon sivuille... ja intouduin saman tien ihan toisista kuvista. Ranskalaisen Dorothée Smithin kuvat tarttuivat heti silmään ja toivat mieleen Nan Goldinin kuvat. Näyttely avautuu tammikuun puolivälissä: ilmoittaudun jo nyt mukaan, hep. Olen tulossa!
Nan Goldin, niin, olen todennäköisesti käynyt viimeksi nykytaiteenmuseo Kiasmassa vuonna 2008 Goldinin näyttelyssä. Sen jälkeen mikään näyttely ei vain ole houkutellut tarpeeksi astumaan sisään. Tai jos on, niin olen ne jo unohtanut. Kiasman kahvilassa käyn toki toisinaan kahvilla tai lounaalla. Valokuvataiteen museosta sen sijaan muistan monta kiinnostavaa näyttelyä ihan vain viime vuodelta, kuten Nelli Palomäen ja 11-kollektiivin näyttelyt.
En halua mitenkään dissata Kiasmaa (ja vertailu taitaa olla epäreilua), mutta kiinnostavia näyttelyitähän taidemuseoihin mennään katsomaan, ja siinä mielessä esimerkiksi Helsingin taidemuseo Tennispalatsissa ja Valokuvataiteen museo ovat viime vuosina onnistuneet houkuttelemaan minua paljon paremmin asiakkaikseen. Siis nimenomaan kyvyssä tuoda esiin minua kiinnostavia taiteiljoita ja näyttelyitä.Valokuvataiteen museo on itselleni hieman hankalammin saavutettavissa kuin keskustan taidemuseot, joten joku siellä on nyt onnistunut jossain: näyttelyiden valinnassa, markkinoinnissa tms., koska etukäteen jo fiilistelen näitäkin kuvia.
Voi tietysti olla, että valokuvataide vain kiinnostaa minua nykyisin erityisen paljon verrattuna muihin taiteenlajeihin. Ja Valokuvataiteen museossa esitellään tietysti erityisesti juuri sitä, valokuvaa. Mutta en usko olevani ainoa, joka näin ajattelee. Menneinä vuosina kaveripiirissä on kehuttu ja puhuttu erityisesti mm. Helsingin taidemuseossa olleesta Hannes Heikuran näyttelystä. Valokuvia nekin, hienoja ja kuitenkin nimenomaan suureen yleisöön vetoavia.
Ehkä siinä onkin taidemuseoiden haaste: jos tuo edelläkävijänä esiin "lupauksia" ta tekijöitä, joita iso yleisö ei vielä tunne, niin tällainen ei-niin-perehtynyt-peruskansalainen ei välttämättä koko näyttelyä huomaa, kun nimi ei sano mitään. Jos taas tuo liian populaaritason isoja nimiä, niin syytetään helppoudesta. Vinkkinä nyt kumminkin, että joku taho voisi seuraavaksi tehdä ison näyttelyn Meeri Koutaniemen kuvista. Alkaa olla kaikille tuttu nimi ja ajankohtainen. Tavallaanhan Image on tosin niin jo tehnytkin: uusimmassa lehdessä oli taas Koutaniemen hieno kuvasetti.
Valitukset sikseen, koska nyt oli tarkoitus ihan puhtaasti kehua ja etukäteishehkuttaa tuota Dorothée Smithin näyttelyä. Olisi myös toive. Samalla tavoin kuin kirjotin viimeksi siitä elokuvakerhosta/klubista, haluaisin sellaisen taidenäyttelykerhon, jossa joku poimisi etukäteen kiinnostavia näyttelyitä eri museoista ja lähettäisi niihin kutsun/lukujärjestyksen koko kaveripiirlle. Siitä sitten vaan yhteistuumin näyttelyyn ja sen jälkeen näyttelykahville/kaljalle. Voisin erikseen myös maksaa sellaisesta lisätoiminnosta, jossa järjestäjä tulee kotiovelle asti potkimaan minua persuuksille lähtöpäivänä (varmistaakseni sen, etten vahingossa priorisoi sohvaa kerhon edelle).
Dorothée Smith Valokuvataiteen museossa 15.1.-9.3.2014
Kuvat: Dorothée Smith, Valokuvataiteen museon lehdistökuvat