Joulu on aikaa jolloin keräännytään yhteen juhlimaan perhettä ja sukua. Mutta onko joulupyhien pyhittäminen juuri joulun viettoon enää itsestäänselvyys? Moni asia mietityttää varmasti matkustellutta ja ekotietoista nuorempaa polvea, joka nyt ottaa ensiaskeleita joulun viettoon tradition ristipaineessa. Mikä joulussa oikeastaan on oikeaa ja hyvää? Tulisiko sitä viettää ollenkaan? Miten joulua viettävät ne 40% suomalaisista, jotka tilastojen mukaan tänä päivänä jo asuvat yksittäistalouksissa? Monet ottavat perinteet itsestäänselvyytenä muistamatta, että sosiaalinen koheesio muokkaa niitä hyvin pitkälle. Ajat muuttuvat, ja luola-ajoista ollaan kuitenkin tultu aika pitkälle. Mutta olemmeko menneet kulutushysterian ajalla todellisuudessa eteen- vai taaksepäin? Mitä lapsenlapsemme muistavat meistä, isovanhemmistaan?
Nämä pohdinnat nousevat itselläni pintaan aina kun joululaulut raikaavat kauppakeskuksissa ja kinkut mureutuvat teurastamoiden ja supermarkettien pakastealtaissa. Lapsettoman ekotietoisen ajatuksia joulunviettoon - ajatuksia vaihtoehtojoulusta, kulutuksesta, lahjoista ja joulun vietosta sekä länsimaisen kulttuurin kulutushysteriasta, olkaa hyvät.
1. Kinkku.
Me olemme kasvaneet aikuisiksi mediakuvastossa, jossa saparoistaan tulehtuneet pikkupossut pumpataan täyteen antibiootteja, syötetään ja tapetaan marraskuun kolmantena viikonloppuna joka vuosi. Sikojen keskitysleireille lähetetään miljoona joka vuosi. Näin ei ollut meidän vanhempiemme aikana, eikä seitsenmiljardista jatkuvasti lihaa lisää kuluttavaa väestöä tarvinnut ruokkia kasvavalla maatalouden tehotuotannolla. Mutta onlo luomu todellinen vaihtoehto vieläkään? Yle uutiset haastatteli marraskuussa hämmentynyttä kauppiasta, joka kertoi, että käytännössä kapasiteetti luomulihan tuotantoon ei ole vieläkään riitävä. Kysyntä ylittää tarjonnan moninkertaisesti, sillä nuori sukupolvi kysyy yhä useammin kauppiaalta jo terveyssyistä lihan alkuperää. Mitä se on syönyt? Millä sitä on lääkitty? Emmehän halua siirtää lapsiimme suolistosyöpää. Jos lihaa syödään, niin mahdollisimman hyvälaatuista sellaista, joka on elänyt mukavan elämän. Ei mahdollisimman halpaa ja paljon. Keinolihaa odotellessa käymme itse lähi- ja luomuruokamarkkinoilla joulun alla aina Fiskarsissa (8.12.) ja Billnäsissä (21.12.) Uudellamaalla.
2. Joululaulut
Onko joku kuullut joskus joululaulun, jossa ei olisi mainittu Jeesusta, Mariaa tai jumalaa? Miten nämä laulut vaikuttavat pikkulapsen psyykeen, ja ketä varten niitä oikeastaan lauletaan? Onko iloitsemisen korostaminen synkistelylauluilla, joissa kaikki kestää vain hetken ja sekin synkkää ja ikävää, ollenkaan tervettä? Ahdistus. Mieheni kävi koulua jossa jokaista uskontokuntaa juhlittiin yhdessä, mutta jouluna yhtä näistä kymmenestä tasapuolisesta kunnasta ei nostettu koskaan toisen ylle ylivertaisena ja pakotettu kaikkia muita juhlimaan kiusaantuneina buddhaa ja luonnonjumalia siinä missä kristinuskoa tai juutalaisuuttakaan. Eikös se ole jo sanan- ja uskonvapauden peruskivi. Koulun nimi oli muuten kansainvälinen koulu, ja se ei sijainnut Suomessa, eikä sen puolin Euroopassakaan. Taannoisesta Ortodoksisen kirkon ulostulosta, jossa ateistit leimattiin mielenvikaiseksi, tuli lähinnä mieleen inkvisitio, noitavainot, roviot ja - se että eikö muiden sananvapauden riiston puolesta kampanjoivilta organisaatioilta voisi ottaa jo lain nojalla määrärahat pois. Kokonaan.
3. Joululahjat
Muille ja tarvitseville antaminen on jees, mutta tarvitseeko länsimainen lapsi, joka syntymästään kuluttaa kymmenkertaisesti enemmän maapallon luonnonvaroja kuin intialainen, oikeasti röykkiön materiaa, muovia ja pakkausmateriaaleja joululahjaksi? Kieltäydyin ensi kerran joulun ei-toivotuista tavaralahjoista 18-vuotiaana ja pilasin sukulaisteni joulun. Maailman sodat johtuvat öljystä, ja öljystä valmistetaan mm. lasten leluja ja pakkausmateriaaleja. Sen jälkeen olen pyrkinyt järjestämään koko elämäni niin että lahjat ovat materiattomia, ne voi syödä ja niitä ei jaeta tilaisuudessa, jossa muut osapuolet saavat 20 uutta legopakkausta naama messingillä per henkilö. Suurin osa ihmisistä ei ole tajunnut tilannetta omakohtaisesti, ja se huolettaa, jos haluaisi kasvattaa seuraavat sukupolvet toisin kuin meidän vanhempiemme ja isovanhempiemme sukupolvi kasvatettiin pula-aikana. Lapset ovat materialisteja, kyllä. Miksi siis heidän materianhimoaan pitää kasvatuksella vielä korostaa? Vaihtoehtona on joko pako Suomesta joulunaikaan, tai oman vaihtoehtojoulun viettäminen. Edellämainittu vaatii aika paljon järjestelyjä. On sitä paitsi epäekologista omistaa kaksi taloa, joista toinen on Välimerellä. Jälkimmäinen taas ajaa usein väistämättömään ristiriitaan omien lähimmäisten kanssa.
Tässä joululahjalistani kolme tärkeintä. Toivottavasti olen ollut tänä vuonna kiltti tyttö.
Ja jos saan lahjoja, ne ovat sellaisia, joita oikeasti tarvitsen.
