Eilen koko maailman hiljensi pysäyttävä uutinen pakolaiskriisin keskeltä. 3-vuotias syyrialainen poika oli huuhtoutunut turistien suosimalle Turkin rannalle. Uutisen voit lukea kokonaisuudessaan Iltalehden sivuilta. Samaan aikaan suomalainen hyvinvointikansa itkee, kun joku tulee syömään heidän leipänsä. Jos tämä ei muuta ihmisten asenteita pakolaisia kohtaan, niin mikä sitten?
Sinä ruudun takana istuva, kuvittele itsesi hetken pakolaisen asemaan. Kuvittele kaiken tutun ja turvallisen ympäriltäsi katoavan silmänräpäyksessä ja tilalle pelkoa ja kuolemaa. Olen varma siitä, ettei yksikään pakolaislapsi tai heidän vanhempi halua olla pakolainen. Joutua eroon perheestää, nähdä läheisten kuolevan ja kodin, joka on ollut lapselle turva tuhoutuvan. Sinä Isänmaallinen, kun suljet illalla nukkumaan mennessä levollisesti silmäsi ajatteletko milloinkaan, että maailmassa on ihmisiä jotka eivät koskaan ole tehneet samaa. On ihmisiä jotka ovat syntyneet elämään pelossa ja turvattomuudessa, näkemään nälkää. Jos Suomeen syttyisi sota ja sinä joutuisit pakenemaan turvaa etsien länteen. Ajattetko koskaan miltä tuntuisi, jos sinut käännytettäisiin takaisin. Ajatteletko koskaa, että olemme etuoikeutettuja, kun meillä ylipäätään on mahdollisuus auttaan. Sen sinä haluat viedä pois itsekkyyttäsi.
Näillä ihmisillä on oikeasti hätä. Ei kukaan perhe lähde kotoaan, jos koti on turva. Kun tämä koti tuhotaan ja turva riistetään, syntyy kriisi ja siinä kohtaa meistä jokaisen tulee auttaa.
Jos ihmisten hätä lakkaa koskettamasta meitä, niin me lakkaamme olemasta ihmisiä. - Anssi Kela