Kirjailija Kari Hotakainen joutui maaliskuussa 2012 auto-onnettomuuteen, josta hän vakavista vammoista huolimatta kuntoutui takaisin kirjoituspöytänsä ääreen.
Rankasta kokemuksesta syntyi romaani Luonnon laki (Siltala 2013), kertomus kolarin pysäyttämästä maalämpöyrittäjä Rautalasta, joka sairaalavuoteestaan käsin seuraa hyvinvointiyhteiskunnan alasajoa, kun terveyspalveluja leikataan samalla kun hän itse vastaanottaa kallista erikoishoitoa. Yhteiskunta ja yksilö kohtaavat silmästä silmään. Onko vuosikausia tarkasti veronmaksua vältellyt yrittäjä oikeutettu hoitoon, kannattaako maalämpömiestä kursia kokoon?
Rautalan lisäksi kirjassa esiintyy värikäs joukko Rautalan lähipiiriä, kuten jo iäkäs ja sairas äiti, vaimonsa omaishoitaja isä, vauvan saava vihreitten presidentinvaalikampanjaa rummuttava tytär, kaiken nähnyt sairaanhoitahoitaja Laura ja Afrikasta huumekauppavelkojaansa paossa oleva aikuiseksi kasvanut Rautalan kummilapsi, joka tuo oman lusikkansa päähenkilön jo muutenkin kovasti hämmennettyyn soppaan.
Mielenkiintoinen tyylikeino on Hotakaisen dialogi tai oikeastaan sen puuttuminen. Keskustelut käydään tekstin sisällä, mutta lukijalle ei missään kohdin jää silti epäselväksi, kuka sanoo ja mitä, ja millä äänensävyllä. Taidokasta!
Aihe on vakava, yhteiskuntakritiikki viiltävää, oman kokemuksen raskas ääni kuultavissa ja huumori juuri niin hersyvää kuin Hotakaiselta odottaakin.
Lukuhaasteesta kuitataan kohta 48. Kirja, joka kertoo henkilöstä, joka on eri sukupuolta kuin sinä.