Kuulin tänään kahvilassa jonkun päivittelevän, kuinka kalliiksi lapset tulevat kun vähän kasvat. Esimerkki oli vain vähän outo. Nainen oli joutunut uimahallissa maksamaan 7-vuotiaasta lapsesta kolme euroa. Siis eikö tuo ole ihan kohtuullista? Ei kai nyt lapsien tarvi ihan kaikkialle päästä ilmaiseksi vaan koska lapsi? Kyllähän lapsikin on ihan kävijä, varsinkin tollainen ihan ihmisen ikäinen. Tietääkö kukaan, tuleeko mun ajatukset tästä automaattisesti muuttumaan?
Aloin muuten pohtia, että en muutenkaan tiedä selkeästi lapsien kustannuksista mitään. Trendissä oli taannoin aiheesta joku laskelma, mutta en muista sitäkään. En edes tiedä paljonko päivähoito maksaa. Ehkä tuo kommentti kylmäsi, koska mietin, maksaako ne niin paljon, että musta tulee ihminen joka kauhistelee mitä tahansa kolmen euron asiaa. Että kohta ei oo mihinkään rahaa. Jaiks. Ja huomion arvoista lienee, että en todellakaan ole hyvätuloinen, vaan intohimotöissä.
En myöskään ole ihan johdonmukainen ajatuksissani ilmaisuudesta, koska Helsingissä viime päivinä puhuttanut muutos julkisen liikenteen lipuissa – vaunujen kanssa liikkuvien pitäisi maksaa metrossa ja sporassa – tuntuu musta vähän hassulta. En ole ajatellut, että siinä olisi niinkään kyse käytännön asioista vaan kivasta kädenojennuksesta, josta on vähän hölmö luopua. Mutta toisaalta jostain pitää varmaan säästää ja eivät lapsiperheet tietenkäään ole ainoita pienituloisia. (Laajemmin kannata ilmaista julkista liikennettä.)