Sunnuntai-iltana MFA Curating -koulutusohjelman johtajan lähettämässä sähköpostissa komeilivat loppusanat: "Go Syriza!" Kreikkalainen luokkatoverini oli itkenyt onnenkyyneleitä Aléxis Tsíprasin puhetta kuunnellessaan. Edeltävänä maanantaina Peter Hallward oli juuri käynyt Goldsmithsissa luennoimassa kansan tahtotilasta, mikä puolestaan johti innokkaaseen spekulaatioon espanjalaisen Podemos-puolueen tulevaisuudesta. Koin juuri kummallisen ahaa-elämyksen. Me eletään oikeasti aivan kipeetä, historiallisesti merkittävää, sekopäistä, jännittävää ja pelottavaa, muttei ehkä täysin toivotonta aikaa.
P.S. Kun näin toimituksen blogissa otsikon hypystä tuntemattomaan, luulin jo hetken, että mitämitä, kirjoittaako Lilyn toimitus oikeasti eurooppalaisen vasemmiston tulevaisuudesta. Ei nyt sentään.