En luo teemaa.
Minulla ei ole asiaa, vaikka asiaa on silti - aina.
Esimerkiksi tänään törmäsin Helsingin sanomien kolumniin ala Jari Sarasvuo "Työstressi johtuu heikkoudesta". Jo Kolumnin otsikko sai minut näkemään punaista. Mitä muuta? Lainataan suoraan:
"Älä siis kerjää kevyempää taakkaa. Kärsi sopivasti, että saisit vahvemman selän."
25.8.2013 13:02
Jari Sarasvuo
Kärsi, jotta saisit vahvemman selän. Kiitos tästä viisaudesta. Se on todellakin viisaus, mutta se ei sovi työelämään. Ihminen viettää työssä lyhyellä matikalla laskettuna 32h viikossa, vuorotyöläiset tai muut epäsäännöllistä työaikaa enemmän tai vähemmän tekevät hieman erilaisen tuntimäärän. Mutta jos lasketaan keskimääriä, niin päästään aika lähelle ylläolevaa lukua. Itse vietän tällä viikolla tosin töissä 57 tunia. Ensi viikolla rutkasti vähemmän, kiitos vuorotyön. Työ vapauttaa!
"Tunsin pariskunnan, jonka lempipuuhaa oli paheksua työyhteisönsä vastuunkantajia. He olivat vihaisia myös yhteiskunnalle ja maailmalle yleensä. Harrastuksina heillä oli omaa ahteria paisuttava tissuttelu ja saikuttelu. Tiemme erkanivat. Sitten törmäsin pariskuntaan lenkillä (!). Kilot olivat karisseet, silmät hehkuivat kuin mopon lamput, ja näytönsäästäjän tilalla naamalla oli elävän ihmisen ilme. Vaadin selitystä. "
25.8.2013 13:02
Jari Sarasvuo
Miksi siis vuorotyö? En tee työtäni paheksuakseni vastuunkantajia töissä. Minä kannan vastuuni töissä. Kannan vastuuni jo olemalla töissä. Minä olen tosin ajoittain vihainen yhteiskunnalle ja maailmalle, en yleensä, mutta joistain asioista. Tänään olen vihainen Jari Sarasvuon kolumnille.
Jaarittelun myötä: Ihminen ja työ. Työ ei ole vain työtä. Työ ei ole kärsimystä tai kevyemmän taakan kerjäämistä. Työ on, kyllä, se on toimintakykyä. Toimintakykyä ja terveyttä tarvitaan muussakin kuin työssä. Mielekäs työ luo toimintakykyä, se luo myös terveyttä. Vastuu omasta hyvinvoinnista ei ole sitä, että lenkkeillään paskalta maistuva työ paremmaksi ja selkä vahvemmaksi. Vastuu on myös sitä, että hakeudutaan työhön, joka miellyttää. Tällä yksinkertaisesti tarkoitan sitä, että toisinaan ihminen on umpikujassa; työssä joka ei innosta, ei kehitä, eikä kiinnosta. Tällöin on vaihdettava alaa, toki siihenkin voi tarvita lenkkikenkiä ja sikspäkkiä.
"Krooniseksi yltyvä ja terveyttä uhkaava työstressi johtuu ensisijaisesti heikkoudesta. Merkittävä osa suomalaisia on yksinkertaisesti liian heikkoja fyysisesti, henkisesti ja sosiaalisesti, jotta kulloisestakin haasteesta voisi tislata kestävää hyvinvointia."
25.8.2013 13:02
Jari Sarasvuo
Kestävä hyvinvointi. Nyt näen jo mustaa. Kestävä hyvinvointi on myös sitä, että työ on mielekästä. Se, että mitä kullekin työmerkitsee, ei voi olla pelkästään määritelty ulkoapäin. Minulle työmerkitsee luovuutta, itsensä kehittämistä ja sitä, että koen tekeväni merkityksellistä työtä. Joskun tein työtä, joka ei ollut mitään näistä. Se työ oli rahan tienaamista ja verojenmaksua varten. Se oli velvoitettua vastuunkantoa, kykyä kuulua yhteiskuntaan - ja jumalatonta stressiä. Kävin myös lenkillä ja naamani muistutti enemmänkin mopoauton palanutta perävaloa.
Oikeastaan voisin sanoa tänäpäivänä olevani hyvin onnellinen sekä hyvinvoiva. Teen työtä, jonka koen merkitykselliseksi. Nykyinen työ elättää minut, on sisäistä ja ulkoista vastuuta, on mahdollisuuksia kehittyä ja edetä uralla, on sopivasti haasteita ja mikä parasta - se pitää minut terveenä ja toimintakykyisenä. Olen tosin hieman muodokas, enkä lenkkeile enää ihan niin paljon kuin aiemmin.
Ps. krooniseksi yltyvä ja terveyttä uhkaava työstressi ei johdu ensisijaisesti heikkoudesta. Elämän on oltava muutakin, kuin haastetta, josta tislataan kestävää hyvinvointia.
Pps. Haaste on myös vaatimus.