Havaitsin tänään kesken teenjuonnin, että suoraan naamaani päin tuijotti valvontakamera.
En ole varma, oliko kameravalvonnasta ilmoitusta sen oven tienoilla, josta astuin kahvilaan sisälle. Ainakaan en sellaista huomannut, koska olin keskittynyt tähyilemään leivonnaisvalikoimaa ja vapaita pöytiä - niitä asioita, joita yleensä mietin kahvilaan mennessäni, ja joiden uskoisin olevan muillakin päällimmäisenä mielessä.
Siksi minulla on vaikeuksia käsittää, millä Wilhelmiinan konditorian kameravalvonta on perusteltu. Mieleen tulee lähinnä kiinteistön ikä - ja siihen ajatus katkeaa. Harjoitetaanko kahviloissa paljonkin ilkivaltaa? Varastaako joku kahviloista mukeja? Luulin sellaisen liittyvän yleensä tukevaan humalatilaan. Piirteleekö joku hillomunkin hillolla tapettiin vihapuheita? Onko tämä oikeasti joku yleisempikin käytäntö, mutta en ole vain onnistunut kiinnittämään asiaan aikaisemmin huomiota?
On ihan mahdollista, että kameravalvonnalle on olemassa hyvä syy. Kun sellaista ei kuitenkaan minulle ole tarjolla, tekee valvonta oloni hyvin epämukavaksi. En halua nauhalle ilman perusteltua syytä.
Mikään sisustusvalinta luo leppoista kahvilatunnelmaa samalla tavalla kuin turkoosi seinä yhdistettynä valvovaan silmään.