Olen addiktoitunut stalkkamaan muiden rahankäyttöä. Me Naiset-lehden kuukausittain ilmestyvä juttu, jossa joku julkkis pitää viikon päiväkirjaa rahankäytöstään, on yksi juttusuosikeistani. Pohdin haikeana, että haluaisin olla julkkis, jotta saisin kirjoittaa oman rahankäyttöpäiväkirjani somien otsikoiden ja kivojen kuvien sekaan. Muistin, että mullahan on blogi ja sitä varten tällainen on perustettu - joten nyt on kasassa viikko rahankäyttöpäiväkirjaa! Normaalista rahankäytön merkkailusta tuo eroaa siten, että olen kommentoinut jokaista päivää erikseen. Rahankäyttöpäiväkirjan teko oli varsin antoisaa ja nyt puuttuvat enää postaukseen liittyvät kuvat koneelta, jotta pääsen julkaisemaan jutun. Sitä ennen kommentoin hieman viimeisintä Me Naisten rahankäyttösarjan juttua.
Viimeisin juttu Me Naisissa ja rahankäyttösarjassa oli Niina Lahtisesta, (tässä linkki juttuun) joka väitti korskeasti olevansa pihi ja onnistui pistämään viikossa 1080e menemään. Jos tästä otetaan armollisesti pakollinen kulu pois, eli kausilippu junaan, saadaan silti viikon rahankäytön summaksi yli 500e. Lahtinen kehuskeli erinomaisilla rahankäyttötaidoillaan, koska freelancerin työt ovat niin epävarmoja, mutta totesi silti "pitäisikö tässä raahata jotain kaalilaatikkoa kylmälaukussa töihin?". Kuule Niina. Ei sun tarvitse.
On ihan okei syödä lounasta ulkona, jos siihen kerran on varaa, eikä tunne halua säästää tässä asiassa. Itse en voi sanoa olevani pihi tai erinomainen rahakäyttäjä, mutta musta tuntuu paljolta, jos lounaisiin hulahtaa yli 100e/kk. Pihi ihminen ei tuhlaa lounaisiin yli pariasataa kuussa. Toistan vielä: parisataa lounaisiin kuussa ei ole pihistelyä.
Sen sijaan voidaan kysyä: onko fiksua pihistellä aina, vaikka siihen ei olisi tarvetta? Ei todellakaan. Lahtinen elää varmasti hektistä aikaa elämässään ja kannatan hyvin lämpimästi sitä, että hän käyttää rahaa asioihin, jotka helpottavat elämää tai tuovat siihen hyvää mieltä. Se, ettei hänen tarvitse raahata kaalilaatikkoa pitkin kyliä, palaverista toiseen, on varmasti tällainen asia. Itse poden tällaisista asioista herkästi syyllisyyttä, vaikka joskus voisi ottaa järjen käteen ja miettiä asioita helpomman kautta.
Lopullinen tuomioni Lahtisen rahankäyttöviikosta: iso hatunnosto sille, että Lahtisella on sukanvarressa rahaa kehnoja työtilanteita varten. Fiksua! Plussaa annan siitä, että hän käytti rahaa pariin valkoviinilasiin ystävien kanssa, kampaajaan ja kuukausittaiseen vyöhyketerapiakäyntiin. Mukavia asioita, joista luotnokaan ei kärsi. Lahtinen kertookin, ettei ole mikään hullu shoppailija. Rahankäyttöviikkona tämä Lahtisen viikko ei anna juuri vinkkejä heille, joilla on pakkorako pistää rahankäyttöä aisoihin. Toisaalta, erilaisten rahankäyttötapojen seurailu onkin tämän sarjan pointti.
Oma mennyt viikkoni rahankäytössä oli pientä huijausta, koska viikkoon ei osunut juuri kuluja ja tavoittelin mahdollisimman montaa nollan euron päivää. Rahankäyttöpäiväkirjan pito oli niin kivaa, että aion jatkaa sitä. Saan taas lainata järkkäriä siskoltani, joten saan ne kivat kuvatkin juttujeni sekaan.
Hyvää marraskuista viikkoa kaikille - talousguru on puhunut.
P.S Salaisuus: tarvitsen nollan euron päiviä myös siksi, että herkutteluni (ystävät, nyt emme puhu lehtikaalisipseistä tai ylenmääräisestä smoothieitten juomisesta) on revennyt käsistä. Nollan euron päivät ja rahansäästö on mulle se motivaattori, joka estää kauppaan menon parhaiten - mutta siitä vielä lisää.